"Rakkauden ja sielunkumppanin löytäminen ei ole itsestäänselvyys ja vielä mahdottomammalta se tuntuu yli 50-vuotiaana.

Avioeron jälkeen oloni oli todella arvoton, voimaton ja surullinen. En tuntenut itseäni enää kauniiksi enkä osannut rakastaa itseäni, olin hukassa. Olin varma etten löytäisi vierelleni enää ketään jonka kanssa voisin elämääni jakaa. Ihmistä, joka voisi aidosti rakastaa ja arvostaa minua sellaisena kuin olen. Mistä tämän ikäisenä ihanan ihmisen vierelleni enää edes löytäisin?

Elämä kuitenkin yllätti suuremmin kuin osasin odottaa. Pikkuhiljaa vaikeuksien kautta löysin uudelleen rakkautta. Ensin itseäni kohtaan ja myöhemmin toisen ihmisen kanssa. Tunnen olevani rohkea, arvokas, kaunis ja sydämellinen. Tunnen jälleen olevani kaiken rakkauden arvoinen; omani ja muiden. Olen upea äiti ja isoäiti, mutta ennen kaikkea olen mielettömän upea nainen, juuri tälläisenä."